Henkilöauton ilmoittamiseen liittyvät muutokseet 1.12.2014 alkaen

Arvolisäverolakiin on tehty useita, 1. joulukuuta 2014 voimaan astuvia muutoksia. Ne liittyvät lähinnä yritysten ostamiin henkilöautoihin ja ajoneuvoihin liittyvän tuotantopanostuksista kertyvän arvonlisäveron vähentämiseen.

 Arvonlisäverolaissa säädetään lisäksi henkilöauton käsitteestä ja siihen kohdistetaan tuotantopanostuksista kertyvän arvonlisäveron vähentämisen rajoitukset.

 Henkilöauton katsotaan arvonlisäverolain merkityksessä olevan M1-luokan ajoneuvon, jonka kokonaismassa ei ylitä 3500 kilogrammaa ja istuinpaikkoja on kuljettajanistuimen lisäksi korkeintaan kahdeksan. Henkilöauton käsitteen selvittämisessä on lähdettävä Talous-ja viestintäministerin 13.6.2011 antaman määräyksen nro 42 ”Mootorsõiduki ja selle haagise tehnonõuded ning nõuded varustusele” liitteessä 5 säädetystä. Ajoneuvot, jotka merkitään lisäämällä ajoneuvoluokan merkkiin G-kirjaimen, ovat maastoajoneuvoja. G-kirjaimen lisääminen ei muuta ajoneuvon luokitusta ja myös silloin, kun ajoneuvon asiakirjoissa lukee ajoneuvoluokan kohdalla MIG, on kyseessä henkilöauto eli M1-luokan ajoneuvo, jonka kohdalla on huomioitava tuotantopanostuksista kertyvän arvonlisäveron vähentämiseen liittyviä rajoituksia.

 Tuotantopanostuksista kertyvän arvonlisäveron vähentämisen rajoitusta ajoneuvon hankinnassa sovelletaan ajoneuvoihin, jotka on hankittu 1. joulukuuta 2014 jälkeen. Rajoitus tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että yritystoiminnassa käytössä olevan henkilöauton hankinnassa tai käyttösopimuksen nojalla käyttämisessä voidaan tuotantopanostuksista kertyvää arvonlisäveroa vähentää korkeintaan 50 prosentin määrässä. Lisäksi sovelletaan tätä rajoitusta ajoneuvoa varten tavaroiden ja palveluiden hankkimisessa ja myös silloin, kun ajoneuvo on hankittu ennen 1. joulukuuta 2014.

 Tuotantopanostuksista kertyvän arvonlisäveron vähentämisen rajoitusta ei sovelleta henkilöauton hankinnassa silloin, kun henkilöauto hankitaan (mm. käyttöoikeussopimuksella) edelleen myymisen tarkoituksessa tai annetaan käyttösopimuksen nojalla toisen henkilön käyttöön. Sen lisäksi on voimassa ehto, että verovelvollisen toimialana tulee olla -henkilöautojen käyttöön antaminen ja henkilöautoja ei saisi ottaa käyttöön muussa -tarkoituksessa, ts. kyseisiä ajoneuvoja eivät käytä yrityksen työntekijät eikä sen johto.

 Tuotantopanostuksista kertyvän arvonlisäveron vähentämisen rajoitusta ei sovelleta myöskään silloin, kun henkilöauto hankitaan pääasiassa taksipalvelun tuottamiseen tai ajokoulun käyttöön. Ehtona on, että palvelun tarjoajalla on myös vaadittavat käyttöluvat.

 Henkilöautojen osalta on tehty muutoksia myös oman käytön käsitteen osalta. Oman käytön ei katsota olevan henkilöauton käyttämistä tarkoitukseen, joka ei liity yritystoimintaan, paitsi henkilöautot, joita käytetään taksipalvelun tuottamiseen tai ajokoulun käyttöön. Tässä tapauksessa ei ole väliä, milloin henkilöauto on hankittu – ennen 1. joulukuuta 2014 tai sen jälkeen. Tämä tarkoittaa, että henkilöautojen käyttämisestä tarkoituksiin, jotka eivät liity yritystoimintaan, ei ilmoiteta arvonlisäveroa ja sitä ei myöskään veroteta. Taksipalvelun, ajokoulun toiminnan tai muun luokan henkilöautojen käytössä yksityisiin ajoihin lasketaan oman käytön verotettava arvo yleisillä perusteilla arvonlisäverolain 12 § 6 momentin nojalla. Yhdessäkään tapauksessa ei ole henkilöauton oman käytön verotus yhdistetty luontaisedun arvoon Ennakkoverolain merkityksessä. Jos henkilöauton hankinnassa on tuotantopanostuksista kertyvä arvonlisävero vähennetty kokonaan, koska henkilöautoa käytetään poikkeuksetta vain yritystoimintaa, niin sellaisen ajoneuvon käytössä yksityisiin käyttötarkoituksiin omaa käyttöä ei veroteta. 1. joulukuuta 2014 jälkeen hankittujen henkilöautojen osalta sovelletaan arvonlisäverolain 30 § 7 mom. säädettyjä sääntöjä.

 Lisäksi huomautetaan, että yritystoiminnassa käytettävän henkilöauton (paitsi taksipalvelu ja käyttö ajokoulussa) maksua vastaan käyttöön antamisesta verovelvollisen työntekijälle, toimihenkilölle tai johtamis- tai valvontaelimen jäsenelle ei tarkoita liikevaihdon syntymistä ja kyseessä on henkilöauton käyttö tarkoituksiin, jotka eivät liity yritystoimintaan. Verottajan tiedottamiseen käytössä olevista henkilöautojen lukumäärästä ja niitä varten tehtyjen kulujen osalta on 1. joulukuuta 2014 voimaan astuneessa arvonlisäveroilmoituksessa varattu sarakkeet 5.3 ja 5.4.

 Tuotantopanostuksista kertyvän arvonlisäveron uudelleen laskenta valtionvarainministerin 30. maaliskuuta 2004 antaman määräyksen nro 39 ”Osaliselt mahaaarvatud sisendkäibemaksu ümberarvutuse käibedeklaratsioonis kajastamise kord ja soetatud põhivara ning selle tarbeks soetatud kauba või saadud teenuse sisendkäibemaksu korrigeerimise kord” mukaisesti.

 Määräyksessä on säädetty aineellisten hyödykkeiden tuotantopanostuksista kertyvän arvonlisäveron oikaisemisen velvollisuus viiden vuoden sisällä aineellisten hyödykkeiden hankkimisesta alkaen.

 1. joulukuuta 2014 alkaen on määräyksen 2 pykälän 11 momentin säännöksiä täydennetty sananmuodossa: ”(11) Henkilöauton yritystoiminnassa käyttämisen osuuden katsotaan olevan 50 %, ottaen huomioon arvonlisäverolain 29 § 4 momentissa ja 30 § 4 momentissa säädettyjä poikkeamia.”

 ja 10 momenttia seuraavassa sananmuodossa:

 ”(10) Jos henkilöauton tuotantopanostuksista kertyvää arvonlisäveron määrää on Arvonlisäveronlain 30 § 7 momentin nojalla oikaistu, niin oikaisun kattaman ajanjakson viidennen kalenterivuoden lopulla tai sen henkilöauton luovuttamisen kuukautena, paitsi 9 momentissa säädetyssä tapauksessa, oikaistaan henkilöauton tuotantopanostuksista kertyvää arvonlisäveroa laskettaessa koko oikaisuajanjaksoa henkilöauton verotettavassa yrityskäytössä käyttämisen todellisen osuuden mukaisesti. Jos henkilöauton tuotantopanostuksista kertyvää arvonlisäveroa on Arvonlisäveronlain 30 § 7 momentin nojalla oikaistu, niin tässä tapauksessa verovelvollisen ei tarvitse korjata henkilöauton arvonlisäveroa jokaisena kalenterivuotena ennen oikaisuajanjakson päättymistä tai sen henkilöauton luovuttamisen kuukautta.”

 Henkilöauton tuotantopanostuksista kertyvän arvonlisäveron oikaiseminen perustuu Arvonlisäveronlain 30 § 7 momenttiin. Arvonlisäverolain 30 § 7 momentissa on säädetty erityisvaatimus henkilöautojen ja niitä varten hankittujen tavaroiden ja palveluiden tuotantopanostuksista kertyvän arvonlisäveron vähentämisen oikaisemiseen kahden vuoden sisällä. Samalla ei poissulje erityisnormi arvonlisäverolain 32 § nojalla säädettyä aineellisten hyödykkeiden oikaisemista viiden vuoden oikaisuajanjakson sisällä.

Arvonlisäveron valvontaa hoidetaan tarkemmin

Viron vero- ja tullihallinnon varapääjohtajan Egon Veermäen mukaan auttaa marraskuusta alkaen käyttöön otettu arvonlisäveroilmoituksen uusi järjestelmä nostamaan verosihteerin toteuttaman valvonnan tekniseen tasoon verrattavissa olevalle tasolle ja lainkuuliaisesti toimivien yrittäjien kannalta tulee verohallinnon kanssa asioimiseen kuluva aika lyhentymään.

 Veermäe kertoi tänään verohallinnossa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa, että tapahtuneista kaupoista käsin tietojen kerääminen ei ole mahdollistanut riittävässä määrin panostamista arvonlisäveropetosten selvittämiseen, sillä eniten aikaa menee tietojen hankkimiseen, joita kerätään myös lainmukaisesti toimivilta yrittäjiltä. ”Uuden järjestelmän avulla palautetaan ylimääräisesti maksettu arvonlisävero yrittäjälle yleensä muutaman päivän sisällä, mutta enemmän tietoja sisältävän ilmoituksen avulla on verosihteerin mahdollista todeta ne henkilöt, joiden toiminnan osalta tarvitaan lisäselvitystä, kuvaili Veermäe.

 ”Uuteen järjestelmään siirtyminen saattaa yrityksen koosta ja käytettävästä kirjanpito-ohjelmistosta riippuen vaatia tietynlaista panostusta, mutta yrittäjä saa siitä varmuuden, että hänen kauppakumppaninsa tai kilpailijansa toimii yhtä kunnollisella tavalla kuten hän itsekin. Kyseessä on siis yrityksen toimintarutiiniin tehtävä oikaisu, jonka kautta on jokaisella yrittäjällä mahdollisuus panostaa maamme liiketoimintaympäristön kehittämiseen,” totesi Veermäe.

 Kokonaismäärältään vähintään 1000 euron kauppojen ilmoitusvelvollisuuden siirtymisen mahdollisimman hyvän sujuvuuden varmistamiseen on vero- ja tullihallinto pyytänyt toistuvasti neuvoja myös kirjanpito-ohjelmistojen kehittäjiltä. Heidän avulla on kirjanpito-ohjelmistoja käyttävien yritysten hallinnollinen panostus viety siirtymäkauden aikaan minimiin. ”Yrittäjillä, joiden järjestelmät ovat haasteellisempia ja kehitystyöhön tarvitaan lisäresurssia, oli mahdollisuus hakea jatkoaikaa,” kertoi Veermäe. Hakemuksen jätti 466 yritystä, joista 448 kohdalla sai hakemus verottajalta myönteisen vastauksen. 15 hakemusta hylättiin ja 3 yrityksen kohdalla on päätös kohta tulossa.

 30. syyskuuta aloittavat 70 yritystä myös arvonlisäveroilmoituksen ja sen liitteiden verohallinnon verkkopalvelun kautta toimittamisen testaamisen. Testaamista varten on avattu rekisteri- ja tiedotusjärjestelmien keskuksen (registri- ja infosüsteemikeskus RIK) e-kaupparekisterijärjestelmä, jossa yrittäjä voi tehdä kyselyitä laskun laatimiseen tarvittavien tietojen saamiseen (toiminimi, kaupparekisteritunnus, osoite ja alv-numero). Näitä tietoja tarvitaan arvonlisäveroilmoituksen liitetietoihin. RIK:in yritysraportoinnin tietojärjestelmien yksikön johtaja Aleksandr Beloussovin mukaan on yrittäjien antamasta palautteesta paljon apua arvonlisäveroilmoituksen liitteisiin kuuluvien palveluiden kehittämisessä, jotta liitteiden laatimiseen menisi vähemmän aikaa. Tiedotuspalvelu on käyttäjille maksuton.

 Arvonlisäverovelvollisten on aloitettava 1. marraskuusta alkaen syntyvän liikevaihdon laskenta siten, että arvonlisäveroilmoituksen liitteessä voidaan ilmoittaa yhden kauppakumppanin kanssa suoritetun kaupan tai kauppojen laskut, joiden veroton kokonaissumma on kalenterikuukauden aikana vähintään 1000 euroa.

 Arvonlisäveroilmoituksen liitteen laatimisen tavoitteena on arvonlisäveropetosten vähentäminen ja kilpailuympäristöstä turhien etujen karsiminen. Kerättävien tietojen avulla voidaan aikaisempaa nopeammin ja varmemmin selvittää ne henkilöt, joihin verottajan on kohdistettava enempää huomiota ja samalla vähentää muihin yrittäjiin kohdistuvaa rasitusta.

Henkilökohtaisen ajoneuvon käytöstä maksettavan korvauksen muutokset 01.09.14 alkaen

3. heinäkuuta 2014 julkaistiin “Riigi Teataja”ssa tuloverolain muutos, joka tulee voimaan 1. syyskuusta 2014. Henkilökohtaisen ajoneuvon käytöstä palvelu-, työ- tai virkatehtäviin on yhdelle henkilölle maksettavan verovapaan korvauksen rajamäärä ajopäiväkirjan pitämisen tapauksessa 0,30 euroa kilometristä, kuitenkin eniten 335 euroa kalenterikuukaudessa jokaiselta korvausta maksavalta työnantajalta.

1. syyskuusta alkaen ei ole mahdollista maksaa henkilökohtaisen ajoneuvon käytöstä verovapaata korvausta 64 euroa kuukaudessa ilman ajopäiväkirjaa pitämättä. 

Arvonlisäverolain muutokset alkaen 01.11.2014

Presidentti julisti uuden arvonlisäverolain

Presidentti julisti uuden lain arvonlisäverolain muutoksesta, jolla yrittäjälle asetetaan velvollisuus heijastaa arvonlisäveroilmoituksen (KMD) liitteenä olevalla lomakkeella kaikki vähintään 1000 (summa ilman arvonlisäveroa) euron laskut tai laskujen summan yhden liikekumppanin kanssa. Muutos tulee voimaan 1. marraskuusta 2014.

Arvonlisäverovelvollisten on arvonlisäveroilmoituksen yhteydessä esitettävä ilmoituksen liite, jossa heijastetaan:

1.  oikeushenkilölle;
2.  itsenäiselle elinkeinoharjoittajalle;
3. valtio-, paikallis- ja kaupunkiviranomaiselle esitettyjen ja niiltä saatujen laskujen tiedot, johon on merkitty 20- tai 9-prosenttisen arvonlisäveromäärän mukaan verotettava liikevaihto.   KMD liitteessä on ilmoitettava liikekumppanille Virossa annettu rekisteritunnus ja notaarin tai ulosottohenkilön henkilötunnus. KMD liitteessä ei lasketa tietoja yhteen.

Yrittäjä tekee esimerkiksi toiselle yrittäjälle verotuskaudella kolme laskua 300, 500 ja 700 euroa. Huolimatta siitä, että mainitut laskut ovat erikseen jokainen alle 1000 euron rajamäärää, on ne yhteen laskettuna heijastettava KMD liitteessä. Laki säätää, että kaikki laskut on merkittävä erikseen ja niitä ei voi laskea yhteen. Huomiota tulee kiinnittää siihen, että 20.tammikuuhun 2016 on verovelvollisella oikeus laskea saman kumppanin summat yhteen ja heijastaa ne samalla rivillä.

Verovelvollinen voi vapaaehtoisesti heijastaa KMD liitteessä niidenkin laskujen tiedot, joiden summa ilman arvonlisäveroa ei ylitä 1000 euroa.

Arvonlisäveroilmoituksen liitteessä ei heijasteta:
1.    Arvonlisäverolain § 40 mukaisen matkapalveluista annetun erikoisjärjestyksen perusteella esitettyjä laskuja.
2.    Sellaisista kaupoista ja toimista esitettyjen ja saatujen laskujen tietoja, joihin laajenee lainmukainen salassapitovelvollisuus (asianajajat, notaarit, tilintarkastajat).

Ensimmäinen esittäminen joulukuussa tänä vuonna

1.    Arvonlisäveroilmoituksen liite on esitettävä ensimmäistä kertaa 20.joulukuuksi 2014.
2.  20. tammikuuhun 2016 on verovelvollisella oikeus heijastaa KMD liitteessä saman kumppanin laskujen summat yhteen laskettuna.

Yhden vuoden siirtymäkauden hakeminen

Veroviranomainen voi verovelvollisen perustellun hakemuksen nojalla antaa luvan KMD liitteen tai sen osan esittämättä jättämiseksi 20. kesäkuuhun 2015 saakka, mikäli lainmuutoksesta johtuvat kulut tietoteknologisiin ratkaisuihin olisivat verovelvolliselle kohtuullisuuden periaatetta noudattaen liian isoja. Hakemus siirtymäkaudesta on esitettävä veroviranomaiselle viimeistään 31.elokuuksi 2014.

Minimipalkka 2014

Minimipalkka on Virossa alkaen 01.01.2014 355 euroa. Samalla nousee myös minimi tuntipalkka ja se on nyt 2.13 euroa. Minimipalkan noston yhteydessä nousevat myös etut ja korvaukset, mitkä lain mukaan lasketaan minimipalkasta – kuten esimerkiksi perhe-,  työttömyyskorvaukset ja tiettyt lomakorvaukset.

Osakepääoma euroihin

Yrityksen perus-/osakepääoman muuttaminen euromääräiseksi ja siihen liittyvä yhtiö-järjestyksen muutos voidaan toteuttaa sähköisestä yrittäjien palveluportin kautta tai notaarin luona. Muutoksia voidaan tehdä 13.07.2010 ja 31.12.2011 välisenä aikana. Leimaveroa tästä muutoksesta ei peritä, mutta jos asia hoidetaan notaarilla, on maksettava notaarin palkkio, joka alkaa 36 eurosta, johon lisätään arvonlisävero.

Tarjoamme pääoman muuttamisen edellyttämien päätösten, yhtiömiesten tai osakkaiden nimilistan ja uuden yhtiöjärjestyksen laatimisen kattavaa palvelua alkaen 100 euroa, hintaan lisätään 20% arvonlisävero. Tarvittaessa voimme auttaa muutoksen edellyttämien asiakirjojen toimittamisessa yrittäjien palveluportin kautta.

Jos tarvittavat toimet on hoidettava notaarin luona, on palvelumaksu 128 euroa, johon lisätään 20% arvonlisävero.