Kun yhtiö ei ole esittänyt tilinpäätöstä

Yhtiön tilinpäätös on esitettävä 6 kuukaudessa tilikauden päättymisestä. Mitä tapahtuu, jos rajavastuuyhtiö, osakeyhtiö, aatteellinen yhdistys, taloudellinen yhdistys, henkilöyhtiö tai vähintään yhden omistajan kommandiittiiyhtiö ei ole esittänyt tilinpäätöstä määräaikaan mennessä?

Vastauksen siihen kysymykseen saamme käräjäoikeuden rekisteriosastolta. Rekisterinpitäjä antaa yhtiölle varoituksen rekisteristä poistamisesta, mikäli tilinpäätöstä ei esitetä seuraavassa kuudessa kuukaudessa.

Katsotaan seuraavaa esimerkkiä.

Tavallisesti on yhtiö määrännyt tilikauden päättymisen ajankohdaksi vuoden lopun eli 31.joulukuun. Tilinpäätös on siis rekisterille esitettävä viimeistään 30.kesäkuuksi. Vaikka tilinpäätöksen esittämättä jättämisen tapauksessa voidaan soveltaa sakkoa, oletetaan, että esimerkissämme se ei ole tuottanut tulosta. Seuraavan 6 kuukauden päästä eli seuraavan vuoden tammikuussa antaa rekisterinpitäjä varoituksne rekisteristä poistamisesta, lisäksi laaditaan ja lähetetään yhtiölle määräys, jonka mukaan tilinpäätös on esitettävä seuraavassa 6 kuukaudessa. Kun tämäkin aika on mennyt ja tilinpäätöstä ei ole esitetty, julistetaan määräys Ametlikud Teadaanded-julkaisusssa. Ilmoituksessa pyydetään velanantajia ilmoittamaan vaatimuksistaan yhtiötä vastaan ja hakemaan seuraavassa kuudessa kuukaudessa lakkauttamismenettelyä. Kuuden kuukauden määräaikaa lasketaan tässä tilanteessa ilmoituksen julistamisen päivästä. Ilmoituksen kanssa voidaan esittää myös varoitus yhtiön rekisteristä poistamisesta ilman lakkauttamismenettelyä, mikäli velanantajat eivät esitä vaatimuksia. Kun velanantajat esittävät vaatimuksensa, asiaa menetellään oikeudessa ja oikeus määrää lakkauttajan ja päättää pakkolakkautuksesta. Kun vaatimuksia ei esitetä, jättää rekisterinpitäjä Vero- ja tullihallitukselle hakemuksen yhtiön pakkolakkautuksesta. Mikäli Vero- ja tullihallitus ei vastaa (vastaus lähetetään silloin kun ei suostuta yhtiön poistamiseen), tekee apulaistuomari merkinnän poistamisesta, mikä toimitetaan myös yhtiölle. Merkinnän yhtiölle toimittamisen jälkeen tekee rekisteri merkinnän lopullisesta poistamisesta.

Kaikki edellä kuvatut menetelmät eivät välttämättä ratkaise tilannetta

Jos lasketaan yhteen kaikki määräajat, voi lakkauttamismenettely välttää jopa 2 vuottakin. Lisäksi voi tapahtua, että tilinpäätös on esittämättä, Vero- ja tullihallitus ei suostu yhtiön lakkauttamiseen ja yhtiötä ei voi poistaa rekisteristä vuosia (usein käy niin).

Tilinpäätös nyt ohuempi, mutta sisältää kuitenkin enemmän tietoa

Äskettäin päivitetyn uuden kirjanpitolain mukaan saavat useammat virolaiset yritykset nyt laatia entisestä oleellisesti ohuemman tilinpäätöksen. Uusi kirjanpitolaki esittää täydentävää tuloslaskelmassa esitettävää tietoa koskevia vaatimuksia isoille yrityksille. Laissa on kuitenkin vielä epäselvyyksiä – jos nykyiseen asti ovat yhtiöt olleet kirjanpidon tarkoituksessa tasavertaisia, on tilanne nyt oleellisesti muuttunut ja lakia on tutkittava erittäin perusteellisesti. Pienen yhtiön velvollisuudet ovat uuden lain tuloksena kuitenkin yksinkertaistuneet.

Yhtiöt järjestykseen suuruuden mukaan

Uuden lain perusteella vaaditaan pienyrittäjiltä vain tasetta. Tässä yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon, että arvonlisäverovelvollinen ei voi olla pieni yhtiö ja laissa tarkoitetaan sellaisia yhtiöitä, jotka eivät vielä ole arvonlisäverovelvollisia. Pienen yhtiön, joka ei ole arvonlisäverovelvollinen, omistajat voivat tehdä kirjanpidon itse. Tärkeämpi asia on se, että vain pieni yritys saa uuden lain mukaan laatia tilinpäätöksen itse.

Yhtiön suuruuden mukaan sovelletaan tähän rajoitusta MIHIN ASTI, mikä merkitsee, että vain yhden kriteerin vaatimukset saavat olla täyttämättä. Useamman kriteerin vaatimusten täyttämättä jättämisen tapauksessa on kyseessä seuraava suuruusluokka.

Mikäli tilinpäätöksen esittämistä seuraavana vuonna havaitaan, että suuruusluokan rajat ovat ylitetty, yhtiö siirtyy seuraavaan suuruusluokkaan. Sama laki säätää myös, että seuraavaan suuruusluokkaan voi siirtyä myös kolmantena vuonna vaatimusten täyttämisen jälkeen.

Ohuempi tilinpäätös ei tarkoita vähempää tietoa

Uuteen lakiin liittyy vaara, että pienen yhtiön tilinpäätös sisältää hyvin vähän tietoa, mutta tilinpäätöksen laatiminen seuraavan luokan sääntöjen tai IFRS:n mukaan on myös sallittu. Kaikkien etujen käyttö ei ehkä ole paras vaihtoehto. Jos Tilastovirasto on tähän asti käyttänyt täysimääräistä tilinpäätöstä, on ohuemman tilinpäätöksen laatimisen tapauksessa esitettävä Tilastovirastolle erikseen tietoa.

Tilinpäätös voidaan nyt julkaista yrittäjän itse valitsemana päivänä

Tilinpäätös tulee laatia laissa säädettyjä vaatimuksia noudattaen ja sen laatiminen on jokaisen Virossa toimivan yrityksen osalta pakollista.

Yrityksen tilikauden kesto

Normaalisti on tilikauden kesto 12 kuukautta ja tilikausi alkaa yleensä 1. tammikuuta ja päättyy 31. joulukuuta. Poikkeavasta tilikaudesta säädetään yrityksen yhtiöjärjestyksessä. Tilikauden kesto ei saa ylittää 18 kuukautta, mutta jos yrityksen tilikauden alkupäivää muutetaan mm. yrityksen perustamisen tai purkamisen johdosta, tilikauden kesto saa olla yli 12 kuukautta tai sitä lyhempi.

Tilinpäätöksen laatimiseen kuuluvat seuraavat vaiheet:

1. Tasekirjan laatiminen
2. Toimintakertomuksen laatiminen
3. Tilintarkastus (jos laki vaatii)
4. Tilikauden voitonjakoehdotus ja päätös voitonjaosta tai tappion kattamisesta
5. Tilinpäätöksen vahvistettavaksi toimittaminen.

Milloin tilinpäätös toimitetaan?

Tilinpäätös toimitetaan kuuden kuukauden sisällä tilikauden päättymisestä. Tilinpäätös toimitetaan kaupparekisterille ja se voidaan toimittaa yrittäjäportaalin kautta sähköisessä muodossa.

Kun aikaisemmin tilinpäätös julkaistiin heti sen kaupparekisteriin toimittamisen jälkeen, nyt on yrityksellä vapaus valita tilinpäätöksen toimittamisen päivämäärä. Sitä koskevan ehdotuksen teki Viron kauppa- ja teollisuuskamari ja uudistus tarkoittaa itse asiassa sitä, ett tilinpäätöksen tietojen syöttämisen yhteydessä voidaan valita päivämäärä, jolloin tilinpäätös julkaistaan kaupparekisterin tietojärjestelmässä. Jos valittu päivämäärä on tietojen syöttämisen päivän suhteen myöhemmin saapuva ajankohta, tilinpäätös tulee vasta sen päivän saavuttua mm. tilastokeskuksen käyttöön ja tilastokeskuksen ei ole sitä ennen mahdollista käyttää tilinpäätöksen sisältämiä tietoja.

Yhtiökokouksen päätöksen voi peruuttaa myös virheellinen tilinpäätös

Vanha virolainen kansanviisaus kuuluu – mittaa yhdeksän kertaa ennen, kuin ryhdyt leikkaamaan.

Osakkaat toteuttavat oikeuksiaan yhtiön korkeimman johtamiselimen, yhtiökokouksen kautta. Yhtiökokouksen koolle kutsumisesta ja kaikista muista siihen liittyvistä toimista on säädetty liiketoimintalaissa – osakkaat eivät osallistu yleensä yhtiön päivittäiseen toimintaan.

Jos näitä sääntöjä laiminlyödään, on mahdollisuus hakea muutosta yhtiökokouksen tekemiin päätöksiin niiden mitättömäksi toteamiseen ja purkamiseen. Ero syntyy siitä, että päätös, jota tuomioistuin ei ole päätöksellään purkanut, on päätöksen voimaan astumiseen saakka voimassa oleva päätös, mutta jos yhtiökokouksen tekemä päätös todetaan mitättömäksi, se on mitätön siitä hetkestä lähtien eli päätöstä ei ole ikään kuin koskaan tehty.

Korkeimman oikeuden ilmaisema selkeä kanta

Viron korkein oikeus totesi hiljattain antamassaan ratkaisussa, että tässä asiayhteydessä voidaan yhdessä yhtiökokouksen päätöksen kanssa käsitellä myös tilinpäätöstä, joka on yhtiökokouksen päätöksellä vahvistettu. Tämä tarkoittaa, että jos on haettu yhtiökokouksen päätöksen mitättömäksi julistamista, voidaan samalla todeta mitättömäksi myös tilinpäätös, joka päätöksellä vahvistettiin. Tällaista kantaa on perusteltu sillä, että tilinpäätöksen vahvistavan yhtiökokouksen päätöksen sisältö syntyy tilinpäätöksen pohjalta.

Tilinpäätöksen tulee antaa oikeudenmukainen ja oikea tieto yrityksen taloudellisesta asemasta ja rahoitustilanteesta eli tässä yhteydessä on merkitystä tiedoilla, joita tilinpäätökseen ei kirjata, mutta joilla on merkitystä tilinpäätöksen pohjalta tehtävien yrityksen liiketoimintaa koskevien päätösten osalta.

Tässä on merkitystä velkojen etujen puolustamisella ja jos tilinpäätös kuvaa yrityksen taloudellista asemaa virheellisesti, katsotaan sen vahingoittavan velkojien etuja. Juuri tämä on syy siihen, miksi mitättömäksi todetaan virheellisen tilinpäätöksen lisäksi myös sen vahvistava yhtiökokouksen päätös. Samasta asiasta on säädetty Viron liiketoimintalain (Äriseadustik) 301¹ § 1 mom. 1 k. Korkein oikeus piti perusteltuna mainita, että tilinpäätöksessä todetut vähäiset puutteet tai poikkeamat eivät vaikuta päätöksen voimassaoloon.

Jos meni vikaan, virhe korjataan

Tilinpäätöksen vahvistavan yhtiökokouksen päätöksen mitätöi oikeus, mutta laissa ei ole säädetty määräajasta, jonka sisällä omia etuja on oikeus puolustaa. Tilinpäätöksen toimittaminen on pakollista ja jos tilinpäätöksessä on virheitä, on sitä koskevan päätöksen tekemiseen kutsuttava yhtiökokous uudestaan koolle. Tässä yhteydessä on noudatettava liiketoimintalaissa säädettyjä vaatimuksia, jotta mm. yhtiöjärjestyksen koolle kutsumiseen liittyvien vaatimusten laiminlyöminen ei aiheuttaisi kokouksen tekemien päätösten mitättömyyttä. Kaikki em. vaatimukset ovat voimassa myös rajavastuuyhtiön osalta.

RevalHansa muuttaa !

Olemme palvelleet Teitä Väike-Ameerika kadun toimistossamme  jo yli 10 vuotta. Aika lentää ! Meille tekee iloa ilmoittaa, että olemme muuttamassa.  Uudessa toimistossamme Sakala 22, Tallinn aloitamme työtä 19.lokakuusta alkaen.

Vuokratulojen ilmoittajien ja veroilmoitusten määrät kasvoivat

Vero- ja tullivirastoon toimitettiin viime vuoden osalta 588 531 yksityishenkilön veroilmoitusta eli 4,7 prosentin verran enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuokratulojen ilmoittajien lukumäärä kasvoi peräti 27,5 prosentin verran.

Vero- ja tulliviraston palveluosaston johtava asiantuntija Hannes Udden mukaan oli viime vuonna kasvua kaikissa veroilmoituksissa mainittujen tulolajien kohdalla, viime vuoden osalta ilmoitettiin tuloja 11,7 prosentin verran enemmän kuin vuonna 2013 eli yhteensä 6,7 miljardia euroa.

Udde mainitsee erityisesti vuokratuloja ilmoittaneiden henkilöiden määrän merkittävän kasvun, jonka johdosta ilmoitettiin viime vuoden osalta vuokratuloja 12,2 miljoonan euron arvosta eli 3,2 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä verovuotena. ”Vuokratulojen pois jättäminen veroilmoituksista on ollut jo vuosia aikamoinen ongelma, mutta toivon mukaan on asiasta tiedottaminen ja neuvonta sekä yhteistyö kuntien kanssa saamassa lopulta aikaan muutoksen huoneiston vuokralle antamisesta saatujen tulojen ilmoittamisessa. Veronmaksajat ovat ainakin ottaneet merkittävän askeleen lain noudattamisen suuntaan,” kuvaili Udde. Verovirasto seuraa vuokratulojen ilmoittamista tehostetusti myös tulevina vuosina.

Veroilmoitusten lukumäärän kasvu on johtunut osaltaan myös työntekijärekisterin käynnistämisestä. ”Rekisterin vaikutusta on mahdotonta aliarvioida, sillä sen myötä on veroilmoituksia tullut runsaalta 20 000 meidän kannalta uudelta ihmiseltä. Työntekijän rekisteriin ilmoittamisen vaatimus on nostanut esiin nekin ihmiset, joilla ei ole ollut työpaikkaa eikä sen johdosta myöskään veroilmoituksen jättämisen velvollisuutta,” totesi Udde.

Veronpalautuksia on tähän mennessä maksettu 371 762 veroilmoituksen pohjalta yhteensä 87 miljoonan euron arvosta. 4399 veroilmoituksen tarkistamisen tuloksena jäi palauttamatta 452 530 euroa. Tarkastuksen kohteena ovat lähinnä ne veroilmoitukset, joissa on maininta vuonna 2014 haetusta asuntolainasta tai tapaukset, joissa lainaa ei ole INF-veroilmoituksessa mainittu. Lisäksi tarkistetaan ne ilmoitukset, joissa on ilmoitettu ulkomailla syntyneet koulutusmenot ja joissa on edellisinä vuosina ulkomailla saadut tulot jätetty ilmoittamatta.

Veropalausten palauttamisen määräaika on tänä vuonna 1. heinäkuuta, ja samaan aikaan on 11 600 henkilön maksettava jäännösveroa 3,1 miljoonaa euroa. Yksityisyrittäjien ja henkilöiden, jotka ovat saaneet tuloja omaisuuden myynnistä ja ovat ilmoittaneet ulkomailla saatuja tuloja, veronpalautukset maksetaan 1. lokakuuta mennessä ja samana määräaikana on 12 468 henkilön maksettava jäännösveroa 22 miljoonan euron määrässä.

Muita merkittäviä lukuja vuoden 2014 tulojen veroilmoitusten yhteenvedosta:

• Virossa viime vuonna saatuja palkkatuloja ja muita palkkioita ilmoitettiin yhteensä 6,4 miljardin euron arvosta.
• Veroilmoitusten mukaan oli keskimääräinen palkkatulo 943 euroa kuukaudessa eli 45 euron verran enemmän kuin vuonna 2013.
• Veroilmoitusten mukaan oli vähennyksiä eniten verottomilta tuloilta (51,6%), eläkkeistä (23,8%) sekä lasten verottomista tuloista (6,6%).
• Ilmoitetuista luontoiseduista kasvoi eniten lahjoituksia ilmoittaneiden määrä (33%), asuntolainan korkojen ilmoittajien määrä kasvoi 4,2% ja koulutusmenojen ilmoittajien määrä jäi samalle tasolle.
• Vähintään miljoonan euron tulot ilmoitettiin kuudessa veroilmoituksessa, se on puolet enemmän kuin edellisenä vuonna.

Suunnitteilla on päivärahan korottaminen

Hallituksessa johtoasemassa oleva Uudistuspuolue (Reformierakond) suunnittelee nostavansa päivärahan verottoman määrän 50 euroon. Päiväraha on pysynyt nykyisellä 32 euron (500 kruunun) tasolla jo vuodesta 1994 lähtien. Mikään muu hintataso ei ole pysynyt Virossa yhtä pitkään muuttumattomana.

Asiaa käsittelevässä lakiesityksessä on todettu, että “samaan aikaan on mm. OECD-maissa inflaatio ollut 79,7 prosentin tasolla (ajanjaksona 1994–2013 on inflaatio EU-maissa ollut 48,1 prosenttia, OECD-maissa 79,7 prosenttia ja maailmassa 175,5 prosenttia) ja monet valtiot (esimerkiksi Suomi) ovat päivittäneet päivärahan verottomia rajamääriä joka vuosi. Se on aiheuttanut tilanteen, jossa virolaisten työntekijöiden on maksettava verottoman päivärahan määrän ylittävät kulunsa joko omasta palkastaan tai virolaisen työnantajan on maksettava tulo-ja sosiaaliturvaveroa todellisten kustannusten pohjalta, mutta verottoman rajamärän ylittävän päivärahan osalta.”

Jotta yrityksille ei syntyisi houkutusta maksaa palkan sijaan päivärahoja (mm. kaukoliikenteessä työskenteleville kuljettajille) on asetettu rajoitus: 50 euron päivärahaa voi maksaa vain lähetyksen ensimmäisten 15 päivän ajalta ja enintään 15 päivänä kuukaudessa.

Ennakko- ja sosiaaliturvaveroilmoituksen sovellukseen on tehty muutoksia

Viron vero- ja tullihallinto ilmoittaa, että verkkosovelluksen e-maksuametin ennakko- ja sosiaaliturvaveroilmoitusten (tulu- ja sotsiaalmaksudeklaratsioon, lyhenne TSD) uusi sovellus on käyttäjille avattu. Sovelluksen nykyaikaistaminen lähti käyttömukavuuden parantamisesta, jotta tietojen syöttämisessä voisi hyödyntää nykyaikaisia teknisiä mahdollisuuksia.

Vero- ja tullihallinnon mukaan on sovellukseen saatu vihdoin mukaan jo pitkään valmiina olleet uudistukset, mm. henkilötunnuksen tarkistus, eläkevakuutuksen tarkistus ja myös henkilön verovelvollisuuden automaattinen laskenta. Lisäksi voidaan veroilmoituksen laatimiseen käyttää jonkin edellisen kauden osalta laadittua veroilmoitusta.

 ”Olemme uuteen sovellukseen siirtymisen johdosta huomioineet myös mahdollisuuden, että yrittäjät eivät aina ehdi toimittaa ilmoituksia ajoissa. Vaikka ilmoitus lähetetäänkin myöhässä, olisi erääntynyt vero maksettava ajoissa, jotta velkaa oleva summa ei kasvaisi korkoa,” Liivamägi totesi.

 ”Jos tammikuun veroilmoitus on myöhässä, emme lähetä muistutuksia ennen kuin vasta helmikuun lopussa. Jos ilmoitukset myöhästyvät myös helmikuun jälkeen, pyydämme ottamaan yhteyttä verotussihteerin ja pyrimme ratkaisemaan ongelman yhdessä.”

Ilmoitus voidaan lähettää sähköisessä veropalvelussa e-maksuametissa/e-tollissa syöttämällä tiedot käsin tai lataamalla ne tiedostosta. Ilmoituksen voi laatia xml-tiedostosta yhtenä tiedostona tai liite kerrallaan. Ilmoituksen liitteet 1 ja 2 sekä lomake INF1 voidaan ilmoituksen laatimisen jälkeen ladata myös csv-tiedostosta. Ilmoituksen tiedot voi ladata sähköisestä verkkopalvelusta e-maksuametista/e-tollista myös koneelle.

Yrityksen kiinteistökaupat. Vero- ja tullihallinnon näkökanta

Viron vero- ja tullihallinto käynnisti vuonna 2014 laajan yritysten omistamien asuinhuoneistojen tarkastuksen, jonka tuloksena määrättiin yrityksille lisäveroja noin 5 miljoonan euron määrässä. Ongelmia ja eriäviä mielipiteitä syntyi lähinnä huoneiston hankkimistarkoituksen osalta. Verohallinto katsoo, että yrityksen nimissä asuinhuoneiston hankkimisen todellisena syynä on aikomus käyttää yrityksen varoja hallituksen jäsenen tai omistajan hyödyksi, välttäen täten työvoimaverojen maksamisen ja uusien huoneistojen ja omakotitalojen rakentamisen kohdalla odotetaan myös tuotantopanoksista kertyneen arvonlisäveron palauttamista, jota huoneiston hankkineelle tai rakennuttaneelle yksityishenkilölle ei palauteta. Näin ollen on yrittäjien, jotka suunnittelevat sijoittavansa asuinhuoneistoihin, pohdittava hankintansa tarpeellisuutta jo ennen toteuttamista, jotta jälkeenpäin ei syntyisi odottamattomia kuluja ja veron maksamisen velvollisuutta.

Vero- ja tullihallinto on lisäksi todennut tarkastusten tulosten pohjalta, että vaikka yrityksillä saattaa tietenkin olla suunnitelmia vapaiden varojen pitkäaikaisena sijoituksena kiinteistöihin sijoittamiseen, mutta arvonlisäveron palauttamisen takia pyritään luomaan mielikuva, että kyseessä on verotettavan liikevaihdon käyttöön hankittu kiinteistö. Tätä ei pystytä valitettavan usein kuitenkaan näyttämän toteen tai tarkastajat ovat saaneet näyttöä, jotka viittaavat päinvastaiseen tilanteeseen.

Vero- ja tullihallinnon vuoden 2014 aikana suoritettujen tarkastusten puitteissa todettiin:

• 53 tapauksessa liittyi asuinhuoneiston käyttö yritykseen yhdistettävissä oleviin henkilöihin, 50 tapauksessa oli kyseessä verottomaan liikevaihtoon liittyvä hankinta, koska asuinhuoneiston vuokra on veroton ja arvonlisäveron palautusvaatimukseen ei ole perusteita, 14 tapauksessa jäi hankinnan tavoite epäselväksi eli yrityksellä ei ollut suunnitelmaa, mitä huoneistolla tehdään ja muissa tapauksissa olivat kyseessä muut rikkomukset.

• Vuosina 2013 – 2014 kasvoi voimakkaasti myös sellaisten arvonlisäveron palautusvaatimusten lukumäärä, jotka olivat toimittaneet yritykset, jotka vaativat palautettavan uusien huoneistojen hankkimisen yhteydessä maksettua, huoneiston kunnostamiseen ja sisustamiseen liittyvistä kuluista laskettua ja omakotitalojen rakennuskustannuksiin liittyvää arvonlisäveroa.

• Ulkomaiden kansalaiset haluavat lisäksi sijoittaa varojaan Viroon ja sitä varten perustetaan yritys, yrityksen nimissä hankitaan ulkomaiselle omistajalle huoneisto ja valtiolta vaaditaan arvonlisäveroa palautettavaksi.

• Esimerkkinä on eräs Venäjällä liiketoiminnan konsultointipalveluita tarjoava yritys, joka hankki huoneiston oman väittämäänsä mukaan toimistokäyttöön ja vaati arvonlisäveron palauttamista. Verottaja totesi huoneistossa ilman ennakkoilmoitusta järjestetyn tarkastuksen tulosten pohjalta, että huoneisto on todellisuudessa hallituksen jäsenen tyttären koti. Tarkastuksen aikana selvisi, että yritys on hankkinut aikaisemmin muitakin huoneistoja. Yrityksen hallituksen jäsenen antaman selvityksen mukaan olivat ne huoneistot tarkoitettu toimisto- ja lisäksi myös ateljeekäyttöön, sillä yrityksen palkkalistoilla olevat hallituksen jäsenen vaimo ja tytär harrastavat yrityksessä maalaamista. Yritys ei ollut kuitenkaan ennen tarkastusta myynyt yhtäkään taulua. Kaikki huoneistot oli sisustettu asuintiloina ja näitä tiloja varten hankittujen tavaroiden ja palveluiden arvonlisävero on ilmoitettu tuotantopanoksista kertyneenä arvonlisäverona. Tarkastuksen aikana ei voitu vahvistamaan, että taideharrastus olisi yhtiön liiketoiminnan osana ja verohallinnon arvion mukaan oli kyseessä hallituksen jäsenen vaimon ja tyttären yksityinen harrastus, jota varten oli perheenpää antanut heille vastikkeettomasti käyttöönsä yrityksen omistamia huoneistoja. Verohallinto päätti, että yhtiön toimittama arvonlisäveron palautusvaatimus on perusteeton ja yrityksen on lisäksi maksettava luontaiseduista perittävää veroa, koska yhtiön omistamia tiloja käytti hallituksen jäsenen perhe omana asuntonaan. Tarkastuksen tuloksena määrättiin yritykselle tuotantopanoksista kertyneen arvonlisäveron palautusvaatimuksen lisäksi myös vaatimus luontaisetuista perittävän veron maksamiseen.

Minimipalkka 2015

Minimipalkka on Virossa alkaen 01.01.2015 390 euroa. Samalla nousee myös minimi tuntipalkka ja se on nyt 2.34 euroa. Minimipalkan noston yhteydessä nousevat myös etut ja korvaukset, mitkä lain mukaan lasketaan minimipalkasta – kuten esimerkiksi perhe-,  työttömyyskorvaukset ja tiettyt lomakorvaukset.